Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Levää järvessä

Lisätty 06.07.2014

Oksjärvessä on havaittu useiden järvenkäyttäjien toimesta levää. Oksy on kerännyt näytteen 27.6 jonka tuloksissa ei löydetty mitään leviä. Näyte otettiin paikasta jonne "levä" lautta ajautui. Ensimmäiset havainnot OKSYlle ilmoitettiin keskiviikkona / torstaina järven lounais-rannasta. Perjantaina lautta oli jokisuussa ja maanantaina / tiistaina koillis-rannassa.

 

Hämeen ELY-keskuksen vastaus on kohtalaisen pitkä joten klikkaa uutinen auki kokonaan...    

Hei!

 

Tutkin tänään Hämeenlinnaan toimittamasi Oksjärven vesinäytteen. Vaikka materiaalia oli runsaasti, näyte sisälsi hyvin vähän mitään leviä. Kierteisiä Anabaena-sukuun kuuluvan sinilevän pätkiä kuitenkin löytyi, mutta vähissä määrin kaiken kaikkiaan.

 

Ihmisen aiheuttama liiallinen ravinnekuormitus voi lisätä sinilevähaittoja, mutta on  hyvä tietää, että leviä on kaikissa järvissä ja kuuluukin olla.  Ellei niitä olisi, ei järvissä olisi mitään muutakaan elämää, koska levät muodostavat järven ravintoverkon ensimmäisen portaan. Ne ovat perustuottajia, jotka toimivat seuraavan tason eli eläinplanktonin ravintona ja tuottavat yhteyttämisen sivutuotteena happea veteen. Tätä eivät ihmiset yleensä tiedä, vaan pitävät leviä pelkästään haitallisina.  Sitä paitsi sinilevien pintaesiintymiä voi aivan hyvin ilmaantua myös karuille, hyväkuntoisille ja kirkasvetisille järville. Tällöin on kysymys ihan normaalista luonnonilmiöstä, eikä sillä tarvitse olla mitään tekemistä rehevöitymisen kanssa.

 

Sinilevien pintaan nouseminen eli ns. sinileväkukinta  tapahtuu näin:

 

Sinileviä on järvivesissä (ihan kaikissa järvissä enemmän tai vähemmän) keväästä asti, vaikka niitä ei silloin, eikä vielä alkukesällä näy veden pinnalla. Sinilevät kykenevät alkukesän kasvuvaiheessa pysyttelemään kaasurakkuloiden avulla kasvamisen kannalta optimaalisella syvyydellä. Silloin järven pinnalla on sinilevien kasvun kannalta liian voimakas valaistus. Sen vuoksi ne ovat syvemmällä, joten niitä ei havaita ihmisen silmin. Kun sinilevä vanhenee, se menettää kykynsä pysytellä tietyssä syvyydessä, koska kaasurakkulat lakkaavat toimimasta.  Sinilevien vanheneminen ajoittuu usein loppukesään, koska ne kasvavat hitaasti muihin leviin verrattuna. Vanhenevaa sinilevää voi kohota pinnalle tyynellä säällä heinä - elokuussa, joskus jo kesäkuun lopussa. Kun aiemmin syvemmällä vedessä hajallaan kasvanut sinilevä kerääntyy pintaan, sen saattaa havaita paljain silmin. Tästä johtuu, että sinilevät näyttävät usein loppukesän tyyninä hellepäivinä runsastuvan.  Kasvu onkin kukinnan aikana nopeata, mutta kukinta kuitenkin selittyy lähinnä sillä, että levää kerääntyy pintaan koko päällysvesikerroksesta, joka kirkkaissa järvissä voi olla usean metrin paksuinen. Kukaan ei huomaa sinileviä niin kauan, kun ne ovat hajallaan suurissa vesimassoissa. Mutta kun ne vanhuuttaan kerääntyvät pintaan, ne voi havaita helposti. Tuulisella säällä tuuli sekoittaa levän sekaisin vesimassaan. Silloin levää ei nouse pintaan, eikä sitä huomata. Tuuli voi kerätä pinnalle nousutta levää laajoilta vesialueilta johonkin tuulen alapuoliseen rantaan. Näin levää voi kertyä yhteen paikaan runsaasti, kun aiemmin kesällä sama leväbiomassa on kasvanut hajallaan järvessä pinnan alla. Tämän vuoksi levää ei yleensä huomata alkukesällä.

 

Aurinkoista kesää toivottaen Maija Hannula      

 

_______________________________________________

 

Maija Hannula

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

Vesijärvenkatu 11 A,  PL 29, 15141 Lahti

Puh. 0295 025 211

www.ely-keskus.fi/hame